Piti tamankin paivan sitten koittaa. Matkalaukku on pakattu viimeista kertaa ja kohta matkaamme kohti lentokenttaa. Uusi Seelanti ja kiwit ryostivat sydamemme, on todella haikea mieli. Toisaalta ihana menna myos kotiin, loytaa hammasharja joka aamu samasta paikasta ja herata taytymatta miettia missa sita talla kertaa ollaan. :) Eilen meita tuli katsomaan iso joukko tuttuja ja tuntemattomia, aivan ihania ihmisia joka ikinen. Tanaan kavimme Skytowerissa syomassa ja horjumassa tornin reunalla (katsokaa kuva). Hyvastelimme myos Annen ja Bodon, jotka lahtivat Waiheke saarelle. Heilla on viela muutama laukun pakkaaminen ja purkaminen edessa.
Iki-ihanan matkamme loppu haamottaa jo. Tama matka on ollut ikimuistoinen ja avartava kokemus. Olen niin kiitollinen etta olen saanut tutustua sukulaisiini talla puolen maailmaa, he ovat uskomattoman ihania. Maailma on niin suuri paikka ja aikaa on niin vahan, mutta toivon etta paasemme taas pian tien paalle ja saamme kertoa taas uusia tarinoita. Nyt on aika palata kotiin ja vaikka tama kaikki onkin ollut aivan unohtumatonta, there's no place like home. Turun sinappi ja ruisleipa, here I come!!!!!! Kisses to all!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti