Wine tastingeja ja benjihyppelyn katselua (kaukaa)

Hei rakkaat! Tanaan kavimme Arrowtownissa, joka on vanha kullankaivaajien kaupunki ja jonka paakatu on kuin villista lannesta, kanoja ja hevosia juoksi ympariinsa vahan samaan tyyliin kuin Uudessakaupungissa. ;) Kaupunki oli taynna sopoja pubeja ja kuppiloita mutta me katselimme niita siveasti kaukaa. Sen jalkeen kavimme katsomassa kun ihmiset hyppasivat benjia sillalta jokeen 44 metriin korkeudesta. Jose ei uskaltanut (miten niin en minakaan??). Noh, uskalsimme kuitenkin kayda kahdella viinitilalla wine tastingilla. Voi olla kylla etta meidan kaynti ei paljon viinitilaa rikastuttanut, maisteltiin runsaasti ja kotiin lahti vain kaksi pulloa. :) That is the whole idea, right? ;) Sen jalkeen kavimme syomassa maailman suurimmat hampurilaiset Queenstownissa ja menimme irkkubaariin (Irja yritti livahtaa Casinolle mutta me ei paastetty). Voi nyyh, tanaan viimeinen yo ihanassa talossa takkatulen aaressa, ja huomenna kivinen matkamme Kamulla jatkuu kohti Moun Cookia, joka on yli 3800 metrin korkeudessa. Saattaa olla etta varpaita palelee ja pipolla olis virkaa. Mutta suomalaisella sisulla parjaamme - tai sitten emme. :) Pusi pusi ja taas palaamme astialle.

Laskuvarjoliitoa ja gondoliajeluja Queenstownissa

Hei murut! Eilen aamulla paatin voittaa korkeanpaikan pelkoni ja hypata laskuvarjolla vuorelta (luulen etta olin saaut auringonpistoksen). Koko matkan vuorelle asti olin aivan varma etten uskaltaisi, mutta enhan ma kehdannut janistaa siella paikan paalla kun kymmenkunta ihmista oli showta seuraamassa. Muutaman minuutin hysteerisen kijlumisen jalkeen uskalsin jopa avata silmat, ja maisemat olivat paatahuimaavia ja huh, olimme todella korkealla. Laitan kuvia myohemmin. Illalla menimme Irjan, Bodon ja Annen kanssa Gondolilla Skyline-ravintolaan syomaan, sielta naki hienosti koko Queenstownin. Kun tulimme myohaan illalla alas niin Irja ja Jose alkoivat keikuttaa gondolia korkeuksissa ja olin aivan sydankohtauksen partaalla - noh, nyt on ainakin yritetty karistaa korkeanpaikan kammoani moneen otteeseen. Tanaan pojat lahtivat laskemaan jokea ja me tytot mennaan kartsalle shoppailemaan (tai mina ja Anne mennaan shoppaamaan ja Irja Casinolle). Huomenna on suunnitelmissa wine tasting ja keskiviikkona mahdollisesti Milford Sound. On ollut ihanaa olla taalla talolla mutta ihan kiva viettaa viela kolme yota Kamun kanssa. Keskiviikkona Irja palaa Aucklandiin ja me lennamme sinne lauantai-aamuna. Palaillaan taas! Pusi!

Aiti maa on vihainen, mutta me olemme kunnossa..

Hei taas! Herattiin aamulla kamaliin uutisiin, taas on maa jarissyt Japanissa ja Uudessa Seelannissakin on tsunamivaroitus annettu ja rannat suljettu. Onneksi ollaan taalla Queenstownissa korkeilla vuorilla keskella maata, joten emmekohan ole turvassa. Viela edellispaivana vietettiin yo 10 metria rannasta lansirannikolla, onneksi meilla oli onni matkassa. Aiti maa on ilmeisesti vihainen, kun koko ajan antaa kuulua itsestaan. Tallaisina aikoina sita aina miettii, etta on se onni etta asuu Suomessa, jossa huolta aiheuttavat vain suuret lumimaarat ja banaaneja puristelevat asiakkaat kaupoissa. :) Queenstown on aivan ihastuttava, ja Arin ja Margaretin talo aivan huikealla paikalla vuorella ja sielta avautuu paata huimaava nakyma jarvelle ja Queenstowniin. Oih, oli niiiiiiiiin ihana nukkua ihan oikeassa sangyssa, vaikka meilla olikin aamulla huono omatunto etta oltiin jatetty Kamu yksin koko yoksi. Eilen Irja paatti etta tanaan meilla on partyt ja kutsuttiin Anne ja Bodo illaksi syomaan. Vaikka nahtavaksi jaa saadaanko me Irja raahattua ulos casinolta ennen iltaa.. ;) Pusi pusi!

Greymouth-Fox Glaciers-Gillespies beach-Haast-Wanaka-Queenstown

Hei taas. Edellispäivänä olimme Fox Galciersissa ja kavimme jo kavelylla jaatikolla. Aika huikeat nakymat, mahtavia lumihuippuvuoria taustalla ja toiselle puolella aurinkorantoja. Illaksi menimme Gillespies beachille jossa olimme myös yötä. Eilen ajoimme Haastin kautta Wanakaan, jossa vietimme yön kauniin järven rannalla. Tässä tulee taas hullu juttu: olin huuhtomassa astioita järvessä illallisen jälkeen ja lensin pyllylleni kun metrin mittainen ankerias yhtakkia sukelsi syvyyksistä ja melkein puri mua kädestä! Bodo sanoi että ne purevat tosi lujaa eivätkä päästä irti. Kukaan meistä ei ollut koskaan nähnyt niin suurta ankeriasta. Huhhuh. Meikäläisen tuuria.. Nyt olemme Queenstownissa ja odotamme Irja-tätiä saapuvaksi. Ihana kaupunki tämä on! Suukkoja!!

Kaiteriteri-Able Tasman National Park-Lake Rotoiti-Lake Rotoroa-Westport-Punakaiki, IN WAR WITH THE SANDFLIES!!

Hei taas! Nelsonista matkamme jatkui Abel Tasmanin kansallispuistoon. Siella otimme venematkan puiston toiselle puolelle ja tulimme takaisin kavellen. Puisto oli todella kaunis ja rannat mahtavat, ja 13 kilometria taittui nopeasti jalan. Tiedattehan, Fijilla tutustuimme saksalaiseen pariskuntaan Bodoon ja Anneen, ja koska hekin olivat menossa Uuteen Seelantiin, sovimme etta ehka sitten tavattaisiin taalla jossain vaiheessa. No, eihan me saatu aikaiseksi heihin ottaa yhteytta, mutta kun tulimme Abel Tasmanista, he olivat nahneet meidan pyyhaltavan jostain risteyksesta ohi campervanillamme, ja he lahtivat peraan! Pieni maailma, nyt matkaamme yhdessa heidan kanssa. The more the merrier! No, matka jatkui sitten ihanille jarville Rotoitille ja Rotoroalle. Siella tutustuimme australialaiseen kalastajamieheen, joka vei meidat kalastamaan jarvelle. Kalaa ei tullut mutta saatiin kutsu Australiaan! :) Illalla sitten ajoimme lansirannikolle ja yovyimme Wetportin lahella. Tanaan matka jatkuu kohti etelaa. Perjantaina Irja-tati tulee Queenstowniin, joten tahtaimessa on olla siella viikonloppuna. Tama maa on henkeasalpaava, mutta ei niin paljon hyvaa ettei jotain pahaakin.. Sandflies, eli hiekkakarpaset ovat ajamassa meita hulluuden partaalle!!! Niita on jokapaikassa, koko ajan ja ne pistavat kipeasti ja puremat kutittavat ihan kamalasti. Niita ei todella tule ikava, ja niita on kuulemma sita enemman mita etelampaan menee. Yhyy. Mut silti on mukavaa. :) Palataan taas! Yritan laittaa kuvia kohta. :)

Wanganui-Wellington-Picton-Nelson, olemme saapuneet etelasaarelle!

Hei rakkaat! Eilen illalla haahuilimme sateisessa mutta kauniissa Wellingtonissa ja ajoimme lapi Marine Drive Routin. Tanaan aamulla ylitimme Cookin kanavan lautalla ja olemme jo saapuneet Nelsoniin.  Lauttamatka oli todella kaunis, laiva puikkelehti suurien vuorien lapi Wellingtonista Pictoniin. Tanaan aiomme ajaa viela hetken ja viettaa yon camping-alueella rannalla. Huomenna Abel Tasmanin luonnonpuistoon retkelle ja illalla paattiajelulle. Ihanaa!! :) Pusi! PS. laitoin muutaman kuvan!

Taupo-Tongariro-Wanganui

Hei taas! Eilen paatimme sittenkin nousta Tongariro-tulivuorelle kun ilma oli niin kaunis. Vietimme yon ihan tulivuoren juurella kauniilla camping-alueella Whakapapa-kylassa. Kyla oli kylla kaunis, mutta nimesimme sen Aavekaupungiksi, koska koko illan aikana naimme vain kaksi hassua ihmista kavelemassa kaduilla (hekin varmaan eksyneita turisteja). Nyt olemme Wanganuissa ja matkalla Wellingtoniin. Ajattelimme viela tanaan kiertaa Wellingtonin lahella olevan Marine Routin, joka on n. 30 km pitka reitti rannikolla. Taalla sataa kovasti mutta maisemat ovat mahtavat. Matkaa hidasti hieman tuhatpainen lammasjoukkio, joka oli parkkeeraaneet keskelle tieta. :) Mutta nyt matka jatkuu taas kohti etelaa ja huomenna aamulla ylitys Wellingtonista Pictoniin. Laitoin lisaa kuvia! Jihuu! :)